Miksi sähkö maksaa Euroopassa niin eri verran
Eurooppa käy sähkökauppaa yhdellä kytketyllä markkinalla, mutta naapurimaiden hinnat voivat silti erota moninkertaisesti. Lokakuussa 2026 vuorokausimarkkinan keskihinta oli Suomessa 41 €/MWh ja Unkarissa 247 €/MWh. Kolme asiaa selittää suurimman osan erosta.
Keskihinnat lokakuussa 2026
| Maa | Keskihinta, €/MWh |
|---|---|
| Suomi | 41 |
| Ruotsi, alue SE3 | 78 |
| Viro | 90 |
| Latvia | 121 |
| Liettua | 124 |
| Norja, alue NO1 | 134 |
| Espanja | 164 |
| Ranska | 171 |
| Saksa | 174 |
| Puola | 174 |
| Alankomaat | 177 |
| Italia | 222 |
| Itävalta | 224 |
| Romania | 242 |
| Unkari | 247 |
1. Mitä kukin maa tuottaa
Jokaisella alueella hinnan määrää kallein voimala, jota vielä tarvitaan (ks. Näin seuraavan päivän sähkön hinta muodostuu). Missä vesi-, ydin- ja tuulivoima kattavat suurimman osan kysynnästä, viimeinen voimala on usein halpa. Missä kaasuvoimaloita tarvitaan monta tuntia päivässä, kaasu määrää hinnan, ja kaasu on kallista.
Suomella ja Pohjois-Ruotsilla on paljon vesi- ja ydinvoimaa ja paljon tuulta; Suomessa myös Olkiluoto 3 ja nopeasti kasvanut tuulivoima painavat hintaa. Ranska nojaa ydinvoimaan. Saksa, Puola ja suuri osa Keski- ja Kaakkois-Eurooppaa tarvitsevat yhä monena tuntina hiiltä, kaasua tai tuontia, etenkin syksyllä ja talvella, kun aurinkoa on vähän.
2. Yhteydet maiden välillä
Halpa sähkö kulkee vain niin pitkälle kuin verkko sallii. Kun siirtoyhteys on täynnä, huutokauppa ei voi lähettää sen yli enempää halpaa sähköä, ja hinnat yhteyden eri puolilla eriytyvät. Ruotsi ja Norja näyttävät tämän saman maan sisällä:
| Alue | Keskihinta, €/MWh |
|---|---|
| Ruotsi SE1, pohjoinen | 29 |
| Ruotsi SE2 | 34 |
| Ruotsi SE3, Tukholma | 78 |
| Ruotsi SE4, etelä | 146 |
| Norja NO4, pohjoinen | 23 |
| Norja NO3, keski | 94 |
| Norja NO5, länsi | 129 |
| Norja NO1, Oslo | 134 |
| Norja NO2, etelä | 142 |
Pohjoiset alueet tuottavat paljon enemmän vesivoimaa kuin käyttävät, mutta etelään vievät yhteydet eivät riitä siirtämään kaikkea. Etelä-Norjalla (NO2) on lisäksi kaapelit Saksaan, Alankomaihin, Tanskaan ja Britanniaan, joten sen hinta vetää kohti niiden hintoja.
3. Paljonko sähköä tarvitaan ja milloin
Kysyntä kasvaa kylminä ja pimeinä kuukausina sekä iltaisin. Alue, jonka iltahuippu on katettava kaasuvoimalla tai tuonnilla, maksaa siitä joka iltatunti. Sää vaikuttaa samoin tarjontaan: tuulinen viikko voi tehdä Saksasta ja Tanskasta naapureitaan halvempia, tyyni ja pilvinen viikko päinvastoin.
Baltian maat: Pohjolan ja mantereen välissä
Viro, Latvia ja Liettua näyttävät kaikki kolme vaikutusta kerralla. Ne käyvät kauppaa Suomen kanssa Estlink-kaapeleiden kautta, Ruotsin kanssa NordBaltin kautta ja Puolan kanssa LitPol Linkin kautta. Kun näissä yhteyksissä on tilaa, Baltian hinnat lähestyvät Suomen hintoja. Kun ne ovat täynnä, Baltia maksaa enemmän, ja kauempana Suomesta olevat Latvia ja Liettua yleensä enemmän kuin Viro. Lokakuussa 2026 Viro maksoi keskimäärin 90 €/MWh, Latvia 121 ja Liettua 124, kun Suomessa hinta oli 41.
Helmikuusta 2025 lähtien Baltian sähköjärjestelmät ovat lisäksi toimineet tahdissa Manner-Euroopan kanssa eivätkä enää yhteisessä verkossa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Se muutti verkon käyttöä, ei hintojen muodostumista: Baltian hinnat tulevat yhä samasta eurooppalaisesta vuorokausihuutokaupasta.
Miksi tällä on väliä sinulle
Jos alueesi tuo usein sähköä, sen halvimmat tunnit riippuvat siitä, milloin naapureilla on ylijäämää: tuuliset yöt Pohjolassa, aurinkoiset keskipäivät etelämpänä. Katso siksi omaa aluettasi äläkä maan tai Euroopan keskiarvoa, ja tarkista huomisen hinnat ennen kuin suunnittelet suurta kulutusta. VoltToday näyttää jokaisen alueen, myös Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Italian erilliset alueet, etusivulla, ja sivu Energialähteet näyttää, mistä kunkin maan sähkö tulee juuri nyt.